Bergö
| Bergö | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Maalahti | |
 |  |
| sijainti | |
| Sijainti | 62°58′30″N, 021°10′21″E |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaa |
| Kuntanumero | 032 |
| Hallinnollinen keskus | Bergö |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Maalahti |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat | Maalahti Petolahti Bergö |
| – syntynyt kunta | Maalahti |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 33,8 km² |
| Väkiluku | 640 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 19,1 as./km² |
| Infobox OK | |
Bergö ([bærjøː]) on saari ja entinen Suomen kunta Pohjanmaalla. Bergön kunta liitettiin vuonna 1973 Maalahteen. Saaren ainut yhteys mantereeseen on nykyisin ympäri vuoden kulkeva lossi.
Bergön väkiluku oli 31. joulukuuta 1970 yhteensä 647 henkeä ja suurimmillaan se oli vuonna 1938, jolloin kunnassa asui 948 henkilöä. Kunnan maapinta-ala oli 33,8 km². Asukkaista 98 prosenttia oli ruotsinkielisiä vuonna 1970. Bergön naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Korsnäs, Maalahti ja Petolahti.
Nimi
Bergön nimi oli alkujaan Vargö, mutta saaren ja kylän nimi muutettiin muotoon Bergö vuonna 1830, luultavasti sen takia, että suteen viittaava nimi katsottiin alentavaksi. Saaren nimi on dokumentoitu muun muassa 1546 (Wargö) ja 1552 (Vargöö).[3] Suomeksi on käytetty muotoa Susiluoto[4].
Historia
Bergön saaren historia ulottuu aina 1400-luvun loppupuolelle. Saarella oli 1500-luvulla yhdeksän taloa, ja noin 40 asukasta. Tällöin saarelle piti soutaa lihasvoimin. Kirkollisesti alun perin Mustasaareen kuulunut Bergö muodostettiin Maalahteen kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1652 ja kappeliseurakunnaksi vuonna 1848. Bergön seurakunta itsenäistyi vuonna 1908 ja sai ensimmäisen oman kirkkoherran vuonna 1911.[5] Seurakunta kuuluu nykyisin Maalahden seurakuntayhtymään ja Porvoon hiippakuntaan. Bergön saari sai lauttayhteyden 1962, jolloin kerran viikossa Vaasasta ajava vuorolaiva lopetti kulkemisensa. Tällöin lautta ajoi vain päiväsaikaan. 1996 Bergö sai vaijerilossin, joka kulkee 5.30 - 00.10 joka päivä ja tuon ajan ulkopuolella lossi on kutsuttavissa rannoilla olevilla napeilla.
Bergön kunta liitettiin vuonna 1973 Maalahteen. Toukokuussa 2007 bergölaiset esittivät saaren liittämistä Korsnäsin kuntaan, mutta valtionvarainministeriön kuntaosasto hylkäsi esityksen [6]lähde tarkemmin?[7]lähde tarkemmin?.
Bergön nähtävyyksiin kuuluu puukirkko, joka on vihitty käyttöön vuonna 1802.
Bergön kylä
Bergön ainoa henkikirjakylä on sekin nimeltään Bergö.[8] Kylän sivukyliä ovat muun muassa Bredhällan, Holmen, Granön, Långön, Perisgrund ja Södersund.
Kylän pinta-ala on noin 4 500 hehtaaria ja kylässä asuu runsaat 560 asukasta, joista kolme prosenttia on suomenkielisiä ja yhdellä prosentilla asukkaista on jokin muu äidinkieli.lähde?
Sekä nuoret että vanhat pitävät Bergötä houkuttelevana. Asukasluku on pysynyt suhteellisen vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kylässä on noin 60 työpaikkaa ja muualla työskentelevien osuus on noin 50 prosenttia.
Useimmat työpaikat löytyvät palvelualalta ja alkutuotannon osuus on selvästi vähentynyt. Vuonna 2003 kylässä oli noin 40 kokopäiväistä kalastajaa. Merivartioston ja luotsilaitoksen tarjoamat työpaikat ovat suurelta osin kadonneet, mutta Bergön lossiyhteys työllistää edelleen kuusi ihmistä.
Infrastruktuuri ja palvelut
Vuonna 1996 aloitettiin Nyvägenin peruskorjaustyöt, jotka saatiin päätökseen seuraavana vuonna. Valtion tie Perisgrundista Bredhällaniin sai uuden päällysteen kesällä 1996. Ytterbådaniin rakennettiin uusi kalasatama, joka valmistui 1997. Pienvenesatama on Bredhällanissa, Perisgrundissa ja Bergön leirintäalueella Norrdundetissa. Näiden lisäksi kylässä on vierassatama lossisataman läheisyydessä. Bergö Båtklubb rf. huolehtii Bergön saariston veneväylistä.
Linja-autoyhteys Bergöstä Vaasaan ajetaan nykyisin vain kerran päivässä arkipäivisin. Kahdella kolmasosalla talouksista on mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Suurin osa talouksista on jo liittynyt kaapeli-tv-verkostoon ja Petolahti-Bergö –paikallistelevisio lähettää ohjelmaa kahtena päivänä viikossa ja tekstitiedotteet näkyvät ympäri vuorokauden.
Tapahtumat
Bergön saarella on myös tapahtumia. Näistä muutama esimerkki ovat kesä- ja syysmarkkinat.
Palvelut ja asuminen
Kylän palvelut:
Osuuskauppa, kukka- ja lahjatavarapuoti, asiamiesposti, pankki, ala-aste, neuvola, kirkko, seurakuntatalo, sivukirjasto, päiväkoti, paloasema, kioski, vapaakirkkoseurakunta, urheilukenttä, uimaranta, valaistu hiihtolatu, kotiseutumuseo, kaksi kampaajaa, kodinhoitajia, veneveistämö, puuverstas, taksi, muutama kokoustila jne.
Kylässä on mökkivuokrausta yöpymistä varten ja ratsastuksesta kiinnostuneille on talli Stallet Wild West.
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Bergön väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
| Bergön väestönkehitys 1880–1970 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 637 | |||
| 1890 | 765 | |||
| 1900 | 765 | |||
| 1910 | 628 | |||
| 1920 | 664 | |||
| 1930 | 808 | |||
| 1940 | 824 | |||
| 1950 | 743 | |||
| 1960 | 686 | |||
| 1970 | 642 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[9] | ||||
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Bergössä ei ollut lainkaan taajamia.[10] Nykyisin Bergön kirkonkylä on kuitenkin määritelty taajamaksi.
Tunnettuja asukkaita
- Albert Brommels (1891–1962), maanviljelijä ja kansanedustaja
Lähteet
- http://www.bergö.fi
Viitteet
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 34–35) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn (2001). Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 645
- ↑ Tietosanakirja. osa 9, palsta 650. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1919.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (3. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ http://www.malax.fi/fi/kungorelser/kommunindelning_5.html[vanhentunut linkki]
- ↑ Bergön liittäminen Korsnäsiin hylättiin. Pohjalainen, 22.9.2009. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 78. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
Kirjallisuutta
- (sv) Anne Bergman, Katia Båsk ja Carola Ekrem, Bo på Bergö : människor och resurser i ett ösamhälle / Anne Bergman, Katia Båsk, Carola Ekrem ... [ja muita]., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
Aiheesta muualla
- Bergön kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||
