Eduskuntavaalit 1917 |
1916 ← | 1.–2. lokakuuta 1917 | → 1919 | |
| Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan | Äänestysprosentti | 69,2 % 13,7 %-yks. | | Ensimmäinen puolue | Toinen puolue | Kolmas puolue | | | | | Johtaja | Kullervo Manner | | Filip Saalasti | Puolue | Sosiaalidemokraatit | Suomalainen | Maalaisliitto | Vaaliliitto | Ei vaaliliittoa | Suom–Nuor–KP | Ei vaaliliittoa | Saadut paikat | 92 | 32 | 26 | Paikkojen muutos | 11 | 1 | 7 | Äänet | 444 670 | 299 516 | 122 900 | Kannatus | 44,79 % | 30,17 % | 12,38 % | | | Neljäs puolue | Viides puolue | Kuudes puolue | | | | | Johtaja | | Eric von Rettig | | Puolue | Nuorsuomalainen | Ruotsalainen kansanpuolue | Kansanpuolue | Vaaliliitto | Suom–Nuor–KP | Ei vaaliliittoa | Suom–Nuor–KP | Saadut paikat | 24 | 21 | 5 | Paikkojen muutos | 1 | 0 | 5 | Äänet | 299 516 | 108 190 | 299 516 | Kannatus | 30,17 % | 10,90 % | 30,17 % | | | Seitsemäs puolue | | | | | Johtaja | Antti Kaarne | | Puolue | KrTL | | Vaaliliitto | Ei vaaliliittoa | | Saadut paikat | 0 | | Paikkojen muutos | 1 | | Äänet | 15 489 | | Kannatus | 1,56 % | | |
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain.[1] Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.[2]
Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunut.[2]
Sosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.[2]
Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.
Tulokset
Äänestysaktiivisuus | 69,2 %[3][4] | +13,7 |
Puolue | Edustajat | Äänet[5] |
Osuus | Lukumäärä |
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 92 | −11 | 44,79 % | −2,5 | 444 670 | +68 640 |
| Suomalainen puolue | 32 | −1 | 30,17 % | – | 299 516* | – |
| Nuorsuomalainen Puolue | 24 | +1 |
| Kansanpuolue | 5 | +5 |
| Maalaisliitto | 26 | +7 | 12,38 % | +3,4 | 122 900* | +51 292 |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 21 | | 10,90 % | −0,9 | 108 190* | +14 635 |
| Kristillinen työväenliitto | | −1 | 1,56 % | −0,3 | 15 489 | +863 |
| Muut | | | 0,20 % | +0,1 | 1 997 | +1 137 |
| Yhteensä | 200 | | 100 % | | 992 762 | +197 553 |
* Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue ja Kansanpuolue tekivät vaaliliiton kaikissa muissa paitsi Lapin vaalipiirissä. Yksittäisten puolueiden äänimääriä on vaikea selvittää, sillä (toisin kuin aiempien vaalien yhteydessä) käytettiin useissa vaalipiireissä sekalistoja, joissa oli kolmenkin puolueen ehdokkaita. Kyseisen vaaliliiton äänimäärässä on mukana myös joissain vaalipiireissä siihen kuuluneiden Maalaisliiton ja Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaiden ääniä.[6] |
Lähteet
- ↑ Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid – Harvey), s. 932, art. Eduskunta. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3.
- ↑ a b c Tanner, Väinö: Kuinka se oikein tapahtui. Vuosi 1918 esivaiheineen ja jälkiselvittelyineen, s. 108, 122-125. Tammi, 1957.
- ↑ Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1908–2003 (Tilastokeskus 1.6.2005)
- ↑ Eduskuntavaalit 1907–2003 (Oikeusministeriö)
- ↑ Suomen virallinen tilasto 29 A, 8 (Tilastollinen päätoimisto), s. 35.
- ↑ Vaalitilasto eduskuntavaalit vuonna 1917. Saatavilla: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67199/evaa8_1917.pdf
|
---|
| Organisaatio | | |
---|
| Politiikka | |
---|
| Vaalit | |
---|
| Toimielimet | |
---|
| Rakennukset | |
---|
| Toiminta | |
---|
| Muuta | |
---|
|
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.