Gnaeus Julius Agricola (13. kesäkuuta 40 – 23. elokuuta 93) oli roomalainen sotapäällikkö.
Agricola syntyi Gallia Narbonensiksessa (nyk. Etelä-Ranskassa) ja meni naimisiin Domitia Decidianan kanssa. He saivat yhden tyttären, joka meni naimisiin historioitsija Tacituksen kanssa. Tacitus oli yksi hänen suurimmista kannattajistaan ja hän kirjoitti Agricolan elämäkerran De vita et moribus Julii Agricolæ. Kirjassa Tacitus kuvaa erityisesti Agricolan toimintaa Britanniassa.[1]
Agricolan sotaretket Britanniassa.
Agricolan ura alkoi sotilastribuunina Britanniassa vuosina 58–62 kuvernööri Gaius Suetonius Paullinuksen alaisena. Tämän jälkeen Agricola toimi muun muassa legioonan komentajana ja Gallia Aquitanian provinssin kuvernöörinä. Samalla hänestä tehtiin myös patriisi. Kun yksi konsuleista kuoli vuonna 77, valittiin Agricola hänen tilalleen. Seuraavana vuonna hänet valittiin Britannian kuvernööriksi. Britanniassa Agricola kukisti walesilaiset ja kaledonialaiset Mons Graupiuksen taistelussa.
Vuonna 84 hänet kutsuttiin takaisin Roomaan, ehkä siksi että keisari Domitianus pelkäsi Agricolan saamaa suosiota. Agricola kuoli perintötilallaan Gallia Narbonensiksessa vuonna 93. Huhut kertoivat, että hänet olisi myrkytetty, mutta asiasta ei ole näyttöä.
Lähteet
↑Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 443. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
Kirjallisuutta
Tacitus, Publius Cornelius: Agricola. (Agricola.) Suomentanut K. J. Hidén. Näköispainos. Alkuteos: Helsingissä: Yrjö Weilin, 1904. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2004. ISBN 952-5439-62-3.
Aiheesta muualla
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gnaeus Julius Agricola.
Lisää luettavaa aiheesta Gnaeus Julius Agricola on Wikiaineistossa
Lisää luettavaa aiheesta Gnaeus Julius Agricola on Wikiaineistossa
