Haapaluoman kaivos

Haapaluoman kaivos oli Peräseinäjoella vuosina 1962–1997 toiminut maasälpälouhos. Haapaluoman pegmatiittiesiintymä löytyi vuonna 1958, kun Paavo Iloniemi löysi maasälpälohkareita ojankaivuun yhteydessä.[1]

Haapaluoman pegmatiittimalmi sisältää kalimaasälpää ja kvartsia. Malmissa on mukana myös turmaliinia suurina kiteinä ja kideryhminä. Kaivoksen maasälvän rautapitoisuus oli erittäinen alhainen. Maasälpää toimitettiin Suomessa Tammisaaren posliinille (nykyinen IDO Kylpyhuone) sekä Forssan ja Hyvinkään lasivillatehtaille. Kemiössä sijainneessa laitoksessa maasälpää jauhettiin myös hienoksi ja jauhetta toimitettiin Hackman-Arabialle. Ulkomaille sitä vietiin säkitettynä Puolaan ja Unkariin.[1]

Haapaluoman käytöstä poistetulle louhokselle on nykyisin vapaa pääsy. Louhoksen kivikasoista löytyy edelleen erilaisia litiumpitoisia mineraaleja, kuten violetin väristä lepidoliittia, turmaliinia punaisena (rubeliitti) ja monivärisenä, punaista morganiittia, spodumeenin kirkkaan punertavaa muotoa kuntziittia sekä harvinaisena eykryptiittiä. Louhoksen lukitun portin luona on infotaulu, ja portin avain on saatavissa Peräseinäjoen matkailuinfosta, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä louhokselta Kalajärven karavaanaripuiston vieressä. [2][3]

Viisitoista metriä syvä louhos on nykyisin veden täyttämä ja sitä käytetään sukelluskohteena. Louhoksen pohjalle on upotettu kesällä 2008 seitsemän metriä pitkä keskimoottorivene.[4]

Lähteet

  1. a b Satu Hietala : Kansannäytetoiminnan merkitys Suomen mineraalipotentiaalin kartoituksessa, Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos 2017, sivu 13
  2. Henri Koskinen : Haapaluoman louhos Peräseinäjoella (Flickr)
  3. Rubeliittinäyte Haapaluoman louhokselta, GTK:n Spinelli-kivinäyttely
  4. Lakeuden sukeltajat ry : Sukelluspaikat

  • n
  • k
  • m
  • n
  • k
  • m
Historia
Hallintohistoria
Tapahtumat
  • n
  • k
  • m
Kaupunginosat ja suuralueet
Ylistaro
Kylänpää
Lakeus
Läntinen
Kantakaupunki
Kasperi
Östermyra
Keskiseinäjoki
Peräseinäjoki
Kihniä
Nurmo
Ruuhikoski
Hyllykallio
Kuoras
  • Koura
  • Viitalankylä
  • Ylijoki
  • n
  • k
  • m
Luonto
Järvet
Saaret
  • Isosaari
  • Myllysaari
  • Törnävänsaari
Virtavedet
  • Ahvenjoki
  • Friskinkoski
  • Haapaluoma
  • Juupaluoma
  • Kihniänjoki
  • Kruutikoski
  • Kyrönjoki
  • Lehmijoki
  • Luomanjoki
  • Myllykoski
  • Nurmonjoki
  • Pajuluoma
  • Seinäjoki
  • Teeriluoma
  • Vuorikoski
  • Voimankoski
  • n
  • k
  • m
Kaupunkiympäristö
Puistot ja aukiot
Rakennukset ja alueet
Patsaat ja veistokset
  • n
  • k
  • m
Koulutus
Korkeakoulutus
Toisen asteen oppilaitokset
Peruskoulut
  • Alakylän koulu
  • Alaviitalan koulu
  • Aseman koulu
  • Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu
  • Joupin koulu
  • Halkosaaren koulu
  • Hyllykallion koulu
  • Kertunlaakson koulu
  • Keski-Nurmon koulu
  • Kirja-Matin koulu
  • Kivistön koulu
  • Kouran koulu
  • Kärjen koulu
  • Lintuviidan koulu
  • Marttilan koulu
  • Niemistön koulu
  • Niittyvillan koulu
  • Nurmon yläaste
  • Pajuluoman koulu
  • Pohjan koulu
  • Pruukin yhtenäiskoulu
  • Ruutipuiston koulu
  • Seinäjoen lyseo
  • Seinäjoen yhteiskoulu
  • Tanelinrannan koulu
  • Toivolanrannan yhtenäiskoulu
  • Topparlan koulu
  • Toukolanpuiston koulu
  • Törnävän koulu
  • Valkiavuoren koulu
  • Ylistaron yläkoulu
  • Entiset:
    • Haapaluoman koulu
    • Honkakylän koulu
    • Isokylän koulu
    • Kihniän koulu
    • Kitinojan koulu
    • Rastipuiston koulu
Muu koulutus
  • n
  • k
  • m
Seurakunnat
Seurakunnat
Luterilaisuus
Helluntaiherätys
Muut
  • n
  • k
  • m
Tapahtumat
Museot
Musiikki
Muuta
  • n
  • k
  • m
Urheiluseurat
Ulkoliikuntapaikat
Sisäliikuntapaikat
  • n
  • k
  • m
Liikenne
Päätiet
Raideliikenne
Liikennepaikat
Väylät
Lentoliikenne
  • n
  • k
  • m
Talous ja elinkeinot
Yritykset
Teollisuus
Kauppakeskukset
Kehitys
Järjestöt
  • n
  • k
  • m
Muuta Seinäjokeen liittyvää
Hallinto
Media