Hans Hahn

Hans Hahn noin vuonna 1905.

Hans Hahn (27. syyskuuta 1879 – 24. heinäkuuta 1934)[1] oli itävaltalainen matemaatikko, joka antoi merkittävän panoksen funktionaaliseen analyysiin, topologiaan, joukko-oppiin, variaatiolaskentaan, reaalianalyysiin ja järjestysteoriaan. Hahn oli myös hyvin kiinnostunut filosofiasta ja hän oli Wienin piirin jäsen.

Hahn opiskeli Technische Hochschulessa Wienissä, sekä Strasbourgissa, Münchenissä ja Göttingenissä. Hänet nimitettiin opettajaksi Wieniin vuonna 1905 ja hänestä tuli matematiikan professori vuonna 1921. Vuosina 1905–1906 Hahn toimi Otto Stolzin sijaisena Innsbruckissa.

Hahnin mukaan on nimetty:

  • Hahnin–Banachin lause
  • Hahnin hajotuslause
  • Hahnin upotuslause
  • Hahnin–Kolmogorovin lause
  • Hahnin–Mazurkiewiczin lause
  • Vitalin–Hahnin–Saksin lause

Lähteet

  1. ↑ MacTutor History of Mathematics Archive: Hans Hahn. (englanniksi)
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Norja
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Italia
  • Israel
  • Yhdysvallat
  • Tšekki
  • Kreikka
  • Alankomaat
Tieteilijät
  • CiNii
  • Leopoldina
  • MathSciNet
  • Mathematics Genealogy Project
  • Scopus
  • zbMATH
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
Muut
  • Encyclopedia of Modern Ukraine
  • RISM
  • IdRef
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hans Hahn