Iivana Julman kuvakronikka

Iivana Julman kuvakronikka (ven. Лицевой летописный свод, Litsevoi letopisnyi svod) on suurin kokoelma historiallisia tekstejä, joita keskiajan Venäjän aikana on koottu. Ajallisesti siinä kuvataan historiallisia tapahtumia aina kristinuskon opetuksen mukaisen luomakunnan alun kuvaelmasta vuoteen 1567. Epävirallisesti se tunnetaan myös nimellä Tsaari-kirja (Царь-книга).^[1]

Käsikirjoitusten kirjoittaminen ja kokoaminen tehtiin Venäjän ensimmäisen tsaarin, Iivana IV Julman toimeksiannosta hänen kirjastonsa kehittämiseksi ja lastensa kouluttamiseksi. Kirjaimellisesti käännettynä teoksen nimi tarkoittaisi "Kasvojen kronikkaa", jolla viitataan teoksen sisältämiin miniatyyrikuviin, joita on noin 16 000 kappaletta. Teos sisältää noin 10 000 sivua ja se on jaettu kymmeneen osaan. Se on painettu lumppupaperille.^[1]

Käsikirjoitus tehtiin luultavasti vuosien 1568 ja 1576 välisenä aikana, joskin mahdollisesti työ aloitettiin jo 1540-luvun lopulla. Tsaarin luottomies Aleksei Adašev oli mukana teoksen luomisessa. Noin kymmenen munkin ja 15 kuvittajan uskotaan osallistuneen käsikirjoituksen tekemiseen.^[1]

• 
  Abrahamin kolme enkeliä, I. osa.
• 
  Aleksios IV Angelos, III. osa.
• 
  Vasili II:n ja Maria Jaroslavnan kihlajaiset, IV. osa.
• 
  Peipsijärven taistelu 1242, V. osa.
• 
  Mihail Jaroslavitšin teloitus, VI. osa.
• 
  Dmitri Donskoin haavoittuminen Kulikovon taistelussa, VII. osa.
• 
  Iivana IV:n kruunajaiset, X. osa.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iivana Julman kuvakronikka.

• Teoksen verkkoversio (venäjäksi)