Keihäskäärme
Keihäskäärme | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
Heimo: | Kyykäärmeet Viperidae |
Alaheimo: | Kuoppakyyt Crotalinae |
Suku: | Keihäskäärmeet Bothrops |
Laji: | atrox |
Kaksiosainen nimi | |
Bothrops atrox | |
Katso myös | |
Keihäskäärme Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Keihäskäärme eli ruskeakeihäskäärme[3] (Bothrops atrox) on keski- ja eteläamerikkalainen kyykäärmeiden heimoon kuuluva myrkkykäärme. Sitä kutsutaan usein ranskankielisellä keihäänkärkeä merkitsevällä nimellä fer-de-lance. Sen puremaan kuolee Amerikassa enemmän ihmisiä kuin minkään muun lajin puremiin. Yhdellä puraisulla käärme erittää 100 mg myrkkyä, tappava annos ihmiselle on 50 mg.[4]
Ulkonäkö ja koko
Keihäskäärme voi kasvaa yli kaksi metriä pitkäksi. Sen väri vaihtelee harmaan, ruskean ja vihreän välillä. Selässä on kolmiokuvioita, jotka kohtaavat selän keskellä.[5]
Levinneisyys ja elinympäristö
Keihäskäärmeen levinneisyysaluetta ovat Venezuela, Kolumbia, Peru, Ecuador, Brasilia, Bolivia ja Argentiinan pohjoisosat sekä Keski-Amerikka, Länsi-Intian saaristo ja mahdollisesti myös Meksiko. Se elää yleensä maassa, vaikka osaa uida ja kiipeillä. Sen luontaista elinympäristöä on metsä, mutta sitä tavataan myös viljelmillä ja autiotaloissa, joista se saalistaa rottia ja hiiriä. [4]
Lisääntyminen
Keihäskääme synnyttää eläviä poikasia, joita voi syntyä kerralla 80.[5]
Lähteet
- ↑ Gutiérrez-Cárdenas, P., Caicedo, J.R., Rivas, G. & Murphy, J.: Bothrops atrox IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Bothrops atrox (Linnaeus, 1758) ITIS
- ↑ O’Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 181. Suomentanut Sari Welling-Hirvonen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.
- ↑ a b Factsheet (Arkistoitu – Internet Archive) YPTE Young Peoples Trust for the Environment
- ↑ a b DeGroot, J.: Bothrops atrox, Barba Amarilla, Fer-de-Lance, common lancehead 2000.. Animal Diversity Web.. Viitattu 21.8. 2011.
Aiheesta muualla
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Bothrops atrox (englanniksi)
|