Kiptšakkilaiset kielet

Kielten alueellinen jakautuminen Keski-Aasiassa.

Kiptšakkilaiset kielet on turkkilaisten kielten alahaara, jota puhuu noin 28 miljoonaa ihmistä pääsääntöisesti Keski-Aasiassa ja Itä-Euroopassa, ulottuen aina Ukrainaan ja Kiinaan asti. Ne juontavat juurensa muinaiseen kiptšakin kieleen, jonka vaikutus oli huipussaan Kultaisen ordan-, eli "kiptšakkien kaanikunnan" aikakaudella[1][2].

Puhutuimpia kiptšak-turkkilaisia kieliä ovat etenkin kazakki, kirgiisi, tataari ja krimintataari.

Luokittelu

Kiptšakkilaiset kielet jaetaan neljään ryhmään maantieteellisen sijainnin ja yhteisten ominaisuuksien perusteella.

Ryhmä Kuolleet kielet Nykypäivänä puhutut kielet
Kiptšak-bolgaari vanha tataari (türki)
Kiptšak-kumaani
  • mameluk-kiptšakki
  • armeniankiptšakki
  • krimintataari
  • kumykki
  • karaiimi
  • volgantataari (mišäärimurre[3])
Kiptšak-nogai
  • ferganankiptšakki
  • romaniantataari
  • siperiantataari (osa murteista)
Kirgiisi-kiptšakki
  • etelä-altai
  • siperiantataari (osa murteista)

Lähteet

  • Johanson, Lars; Csató, Éva Ágnes (1998). The Turkic Languages. London: Routledge. ISBN 0-415-08200-5.
  • Menges, Karl H. (1995). The Turkic Languages and Peoples (2nd ed.). Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3-447-03533-1.
  • azyki mira Языки мира [Languages of the World]. Vol. 2. Indirk: Институт языкознания (Российская академия наук). 1997. pp. 19–20.

Viitteet

  1. ↑ A Complete Guide to Kipchak Languages worldschoolbooks.com.
  2. ↑ Golden Horde britannica.com.
  3. ↑ Публикация ННР О языке куманов: По поводу издания куманского словаря books.e-heritage.ru.