Kirjallisuusvuosi 1935

Kirjallisuusvuosi 1935 käsittelee vuoden 1935 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Tapahtumia

• Julkistettiin elokuva Scrooge, joka oli ensimmäinen äänielokuvaversio Charles Dickensin Joulukertomuksesta. Pääosan esitti Seymour Hicks.
• Brittiläinen kustantamo Penguin Books perustettiin.
• Natsi-Saksassa kirjastoille lähetettiin luettelo kielletyistä kirjoista. Niihin kuuluivat kaikki juutalaisten kirjoittamat, marxilaiset, pasifistiset ja natseja kritisoivat teokset.
• Jaroslav Hasekin tšekkiläinen romaani Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa julkaistiin suomeksi kolmessa osassa vuosina 1935–1937. Kirjailija Erkki Vala julkaisi siitä otteita 1935 Tulenkantajat-lehdessä. Hän sai teostaan tuomion uskonnollisten arvojen rienaamisesta. Teos oli kuitenkin sallittu ruotsinkielisenä.^[1]

Julkaisuja

• Saima Harmaja – Sateen jälkeen
• Helvi Hämäläinen – Katuojan vettä
• Arvi Järventaus – Hyljätty kylä
• Arvi Järventaus – Yks' on tarpeellinen
• Viljo Kajava – Rakentajat (esikoisrunokokoelma)
• Ilmari Kianto – Vanha postineiti: korpiromaani
• Ilmari Kianto – Vienan Karjala - Kalevalan ehto: erämaankävijän elämyksiä
• V. A. Koskenniemi – Onnen antimet: Lukuja elämäni kirjasta
• Artturi Leinonen – Keväästä kevääseen
• Sinclair Lewis – It Can't Happen Here (suom. Meillä sitä ei voi tapahtua, 1936)
• Harry Martinson – Nässlorna blomma (suom. Nokkoset kukkivat, 1935)
• Oiva Paloheimo – Vaeltava laulaja (esikoisteos)
• Karl Popper – Logik der Forschung : Zur Erkenntnistheorie der modernen Naturwissenschaft
• Dorothy L. Sayers – Gaudy Night (suom. Juhlailta)
• Jun Takami – Kokoyu wasureubeki

Palkintoja

Nobelin kirjallisuuspalkinto

• ei jaettu

Pulitzerin kirjallisuuspalkinto

• Josephine Winslow Johnson

Lähteet