Lääkkeen antotapa

Valmisteen antotapa viittaa siihen, millä tavalla lääkevalmiste saadaan ihmisen elimistöön.

Mahdollisia tapoja ovat muun muassa seuraavat:^[1][2]

• bukkaalinen (posken limakalvoille)
• ihonsisäinen (injektio ihokudokseen)
• implantaatti (esim. ihonalainen kapseli)
• inhalationaalinen (hengitettävä)
• intramuskulaarinen (injektio lihakseen)
• Intraperitoneaalinen (injektio vatsaonteloon)
• intratekaalinen (selkäytimeen injektoitava)
• insuflaatio (lääkkeenpuhallus, sisään puhaltaminen)
• intravaginaalinen (emättimen kautta)
• intravenoosinen (injektio tai infuusio laskimoon)
• nasaalinen (nenän kautta)
• okulaarinen (silmän kautta)
• oraalinen (suun kautta)
• rektaalinen (peräaukon kautta)
• sublinguaalinen (kielen alle asetettava, esim. nitrotabletit)
• subkutaaninen (injektio ihon alle)
• sydämensisäinen (injektio sydämeen)
• topikaalinen (pinnallisesti)
• transdermaalinen (ihon kautta)
• transmukosaalinen (limakalvon kautta)

• Avanne
• Depottabletti
• Enterotabletti
• Katetri
• Nebulisaattori
• Nenä-mahaletku
• Silmätippa

• Lääkemuodot ja antotavat, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin yliopisto.