Lasikotilo
| Lasikotilo | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Alaluokka: | Keuhkokotilot Pulmonata |
| Lahko: | Maakeuhkokotilot Stylommatophora |
| Heimo: | Lasikotilot Vitrinidae |
| Suku: | Vitrina |
| Laji: | pellucida |
| Kaksiosainen nimi | |
| Vitrina pellucida | |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Lasikotilo (Vitrina pellucida) on Suomessa yleinen pienehkö maakotilolaji.
Koko ja ulkonäkö
Lasikotilon litistyneen pallomainen kuori on 4,5–6,0 mm leveä. Tuoreena kuori on läpinäkyvä, korkeintaan hieman vihertävä, mutta vanhat kuoret samenevat vihertävänvalkeiksi. Kuoren pinta on kiiltävä ja sileä ja kuori itsessään on ohut ja hauras. Napa on erittäin pieni. Kierteitä on kolme ja ne laajenevat voimakkaasti suurta suuaukkoa kohti. Suuaukolla ei ole paksuuntunutta huulta eikä hammasmaisia ulokkeita. Itse eläin on noin 10 mm pitkä, väriltään harmaa ja sen pää ja tuntosarvet ovat muuta ruumista tummemmat.[1][2]
Levinneisyys
Lajin levinneisyys ulottuu Euroopasta ainakin Keski-Aasiaan.[2] Suomessa se on yksi yleisimmistä maakotilolajeista ja esiintyy koko maassa.[1]
Elinympäristö ja elintavat
Reheväkasvuiset, kosteat paikat ovat lasikotilon ominta elinympäristöä. Se viihtyy myös kulttuuriympäristöissä, mutta välttelee pelkkiä havupuita kasvavia metsiä. Laji sietää kuivempaa ympäristöä kuin muut heimonsa edustajat[2]. Ravinnokseen lasikotilot käyttävät pääasiassa kasviperäistä materiaalia, mutta saattavat myös saalistaa muita kotiloita. Näin tapahtuu etenkin aikaisin keväällä, jolloin hyvin kylmää sietävät lasikotilot käyttävät ravinnokseen vielä talvihorroksessa olevia kotilolajeja.[1]
Lasikotilo elää noin vuoden, mutta elinkierron sijoittuminen vuodenaikojen suhteen vaihtelee alueittain. Esimerkiksi joillakin alueilla vain munat talvehtivat, toisilla aikuiset kotilot.[2]
Lähteet
- ↑ a b c A. Koivunen, P. Malinen, H. Ormio, J. Terhivuo & I. Valovirta: Suomen kotilot ja etanat. Opas nilviäisten maailmaan. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale Oy, 2014. ISBN 978-952-67544-6-8. s. 33 sekä 239–241
- ↑ a b c d SUB Göttingen: AnimalBase (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Lasikotilo - Vitrina pellucida Suomen Lajitietokeskus laji.fi
|
