Linnégatan

Linnégatania itään päin.

Linnégatan on Tukholman Östermalmilla sijaitseva katu, joka ulottuu länsi-itäsuunnassa Sturegatanilta Oxenstiernsgatanille. Matkalla se ylittää Narvavägenin puistokadun.

Katu sai nykyisen nimensä Carl von Linnén mukaan, kun häntä esittävä patsas pystytettiin läheiseen Humlegårdeniin 1880-luvulla. Tätä ennen kadun itäosaa oli kutsuttu nimellä Nya Quartersgatan ja länsiosa oli ollut Fleminggatan.[1]

Kuvia

  • Ruotsin toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusjärjestön TCO:n pääkonttori Linnégatanin ja Grev Turegatanin kulmassa.
    Ruotsin toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusjärjestön TCO:n pääkonttori Linnégatanin ja Grev Turegatanin kulmassa.
  • Linnégatanin ja Sibyllegatanin kulman uusgoottilainen tiilitalo valmistui 1889, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Lugwig Peterson ja Agi Lindegren.[2]
    Linnégatanin ja Sibyllegatanin kulman uusgoottilainen tiilitalo valmistui 1889, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Lugwig Peterson ja Agi Lindegren.[2]
  • Hedvig Eleonooran koulu Linnégatan 54:ssä. Arkkitehdit Axel ja Hjalmar Kumlien, 1883.[3]
    Hedvig Eleonooran koulu Linnégatan 54:ssä. Arkkitehdit Axel ja Hjalmar Kumlien, 1883.[3]
  • Krubbanin leikkipuisto Linnégatanin ja Styrmansgatanin kulmassa.
    Krubbanin leikkipuisto Linnégatanin ja Styrmansgatanin kulmassa.
  • Tukholman sähkölaitoksen entisen Östermalmin muuntajalaitoksen tiloissa on nykyisin Dramatenin ja Dansens Husin yhteinen teatterinäyttämö.[4]
    Tukholman sähkölaitoksen entisen Östermalmin muuntajalaitoksen tiloissa on nykyisin Dramatenin ja Dansens Husin yhteinen teatterinäyttämö.[4]
  • Linnégatanin ja Narvavägenin kulmassa on Tukholman historiallinen museo.
    Linnégatanin ja Narvavägenin kulmassa on Tukholman historiallinen museo.
  • Linnégatan 87–89:ssä toimi aikoinaan Svean ja Götan henkivartiokaartin varuskunta. Sittemmin se on muutettu konttoritiloiksi.[5]
    Linnégatan 87–89:ssä toimi aikoinaan Svean ja Götan henkivartiokaartin varuskunta. Sittemmin se on muutettu konttoritiloiksi.[5]

Lähteet

  • Andersson, Henrik O. & Bedoire, Fredric. Stockholms byggnader. Bokförlaget Prisma, 1991. ISBN 91-518-1841-8.

Viitteet

  1. ↑ Intressanta gator och Berzelii park Stockholmskällan. Viitattu 7.3.2023. (ruotsiksi)
  2. ↑ Andersson & Bedoire, 210
  3. ↑ Andersson & Bedoire, 315
  4. ↑ Dansens Hus flyttar in på Elverket Dramaten. Viitattu 7.3.2023. (ruotsiksi)
  5. ↑ Garnisonen inte för alla. Men kanske för er. Vasakronan. Viitattu 7.3.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linnégatan Wikimedia Commonsissa