Panamantauti
| Fusarium oxysporum f. sp. cubense | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kotelosienet Ascomycota |
| Luokka: | Sordariomycetes |
| Lahko: | Hypocreales |
| Heimo: | Nectriaceae |
| Suku: | Punahomeet Fusarium |
| Laji: | oxysporum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Fusarium oxysporum | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Panamantauti on kasvitauti, joka leviää banaanikasvin juuriin: juuri on oireeton ja siitä kasvavat varret pilaantuvat ja mätänevät. Tämä on taudin uusin, neljäs muunnos (TR4 eli Tropical Race 4).[2][3] Sen aiheuttaa Fusarium oxysporum f. sp. cubense -sieni, joka on immuuni sienimyrkyille eli sitä ei voi kontrolloida kemiallisesti.[4]
Historia
1950-luvulla panamantauti tuhosi siihen aikaan markkinoita hallinneen Gros Michel -banaanilajikkeen tuotannon, minkä seurauksena banaanintuottajat siirtyivät täysin tuottamaan Cavendish-banaania.[5] Cavendishin sanotaan olevan maultaan vaatimaton verrattuna Gros Micheliin[6].
Leviäminen
Panamantaudin itiöt säilyvät hengissä lepotilassa maaperässä jopa 30 vuotta, ja leviävät helposti vesipisaroiden, mullan ja koneiden välityksellä.[2][7]
Taudin leviämistä edesauttaa banaaniviljelmien monokulttuuri: plantaaseilla kasvatetaan lähes yksinomaan Cavendish-lajiketta, mikä tekee viljelystä ja markkinoinnista halpaa ja tehokasta, mutta tarkoittaa samalla, että nämä kasvit ovat geneettisesti identtisiä ja siten haavoittuvia taudeille.[6]
Panamantauti TR4
Panamantauti TR4 tunnistettiin ensimmäisen kerran Taiwanin maaperästä 1990-luvun alussa. Se pysyi pitkään pelkästään Kaakkois-Aasian ja Australian vaivana, mutta vuonna 2013 se havaittiin myös Lähi-idässä ja Afrikassa. Estotoimenpiteista huolimatta elokuussa 2019 panamantauti oli levinnyt uudelle mantereelle, Latinalaiseen Amerikkaan, joka on maailman banaaniviennin keskus. Kolumbiassa julistettiin sen vuoksi kansallinen hätätila.[6]
Vaikka maailmassa on kymmeniä banaanilajeja ja tuhat lajiketta, Cavendishille ei ole korvaajaa tällä hetkellä. Lajikkeista vain harva täyttää kaupallisen kasvatuksen, kuljetuksen ja markkinoinnin vaatimukset. Esimerkiksi Goldfinger- ja Mona Lisa -nimisistä lajikkeista ei tullut kaupallisesti menestyksekkäitä.[6]
Tautia vastaan geenimuuntelulla
Australialaiset tutkijat ovat onnistuneet kehittämään Cavendish-lajikkeen, joka näyttäisi saadun geenimuuntelun avulla immuuniksi panamantaudille. Villistä banaanilajista peräisin oleva rga2-geeni suojaa banaania sieneltä, toisessa menestyneessä linjassa on sukkulamadosta otettu cad9-geeni suojannut banaania sieneltä. Näitä ei kuitenkaan ole vielä vuosiin tulossa markkinoille, sillä tutkijat jatkavat työtään viisivuotisella kokeella, jossa on tarkoitus kasvattaa 9 000 kasvia.[8]
Lähteet
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 19.11.2017
- ↑ a b Yle: Banaanit saattavat kuolla sukupuuttoon – taas yle.fi. Viitattu 09.12.2017.
- ↑ Yle: Maailman banaaniviljelykset tuhoutumassa – taudille ei ehkäisykeinoa yle.fi. Viitattu 09.12.2017.
- ↑ Tutkijat: Banaania uhkaa sukupuutto yle.fi. Viitattu 09.12.2017.
- ↑ Encyclopedia of Life: Panama Disease - Fusarium oxysporum cubense W. C. Snyder & H. N. Hansen 1940 - Overview eol.org. Viitattu 09.12.2017.
- ↑ a b c d The banana is one step closer to disappearing Environment. 12.8.2019. Viitattu 15.8.2019.
- ↑ Encyclopedia of Life: Fusarium oxysporum - NCBI Taxonomy - Details eol.org. Viitattu 09.12.2017.
- ↑ HS - Tiede: Panaman tauti uhkaa hävittää banaanin maailmasta – tutkijat taistelevat sienitautia vastaan sukkulamadolta napatun geenin avulla hs.fi. Viitattu 09.12.2017.
