Paul Appell

Paul Émile Appell (27. syyskuuta 1855 Strasbourg, Bas-Rhin, Ranska – 27. syyskuuta 1930 Pariisi, Ranska^[1]) oli ranskalainen matemaatikko, vuodesta 1885 alkaen teoreettisen mekaniikan professori Pariisin Sorbonnessa. Hän oli vuodesta 1892 Ranskan tiedeakatemian jäsen. Appell julkaisi runsaasti tutkimuksia matematiikan eri aloilta, kuten geometriasta, differentiaaliyhtälöistä, funktioteoriasta ja mekaniikasta. Tärkeitä ovat etenkin hänen tutkimuksensa Niels Henrik Abelin funktioista. Appell sai kuningas Oskar II:n täyttäessä 60 vuotta (1889) Euroopan kaikkien matemaatikkojen kesken järjestetyssä kilpailussa toisen palkinnon tutkimuksestaan Sur les intégrales de fonctions à multiplicateurs et leur application au développement des fonctions abeliennes en séries trigonométriques (Acta mathematica, XIII nid.).^[2]

• Sur les intégrales de fonctions à multiplicateurs et leur application au développement des fonctions abeliennes en séries trigonométriques (Acta mathematica, XIII nid.)
• Traité de mécanique rationnelle (1893–1896)
• Théorie des fonctions algébriques et de leur intégrales (1895) Goursat’n kanssa
• Principes de la théorie des fonctions elliptiques (1897) Émile Lacourin avustamana

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paul Appell Wikimedia Commonsissa

• Sur les intégrales de fonctions... Acta mathematica, XIII NO. 3–4 | 1890

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Tšekki Australia Alankomaat Portugali Vatikaani Tieteilijät CiNii MathSciNet Mathematics Genealogy Project zbMATH Henkilöt Deutsche Biographie Trove Muut SNAC IdRef