Pauli Tuorila
Paul (Pauli) Vihtori Tuorila (21. marraskuuta 1900 Tampere – 10. syyskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen maanviljelyskemisti, professori ja IKL:n kansanedustaja.
Elämäkerta
Tuorilan vanhemmat olivat kauppias Viktor Tuorila ja Hilja Rosa Saari. Hän pääsi ylioppilaaksi 1918 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1922. Tuorila väitteli teknillisten tieteiden tohtoriksi Zürichissa 1926 (väitöskirja Über die rasche und langsame Koagulation von polydispersen Systemen). Hän suoritti vielä maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1929 (väitöskirja vuodelta 1927 oli nimeltään Über ortho- und perikinetische Koagulation). Tuorila oli Maataloushallituksen kasvinviljelyskokeiden tarkastajana 1922–1923, Suomen suoviljelysyhdistysten kemistinä 1926–1930 ja Valtion maatalouskoelaitoksen professorina sekä maanviljelyskemian ja -fysiikan osastonhoitajana 1930–1950. Helsingin yliopistossa hän toimi maanviljelyskemian dosenttina 1930–1948 ja maanviljelyskemian ja -fysiikan vt. professorina 1939–1941 ja oli lisäksi Teknillisen korkeakoulun maaperäopin ylimääräisenä opettajana 1935–1950. Hän julkaisi tutkimuksia kolloidi- ja maanviljelyskemian eri osa-alueilta, kuten kalkkilannoituksesta.
Tuorila oli IKL:n kansanedustajana 1936–1939 edustaen Hämeen läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän oli myös valitsijamies vuosien 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa. Tuorila oli jäsenenä Valtion tieteellisessä keskuslautakunnassa ja toimi Suomen maataloustieteellisen seuran ja Suomen suoviljelysyhdistyksen puheenjohtajana.
Tuorila oli naimisissa vuodesta 1927 Carin Ester Cadeniuksen kanssa.
Lähteet
- Pauli Tuorila Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 783.
| ||||||
| ||||||||||||||
