Salolainen syntyi 19. lokakuuta 1940 Helsingissä[2]välirauhan aikana ylikonstaapeli Edvard Salolaisen ja liikkeenharjoittaja Ella Salolaisen (o.s. Lundqvist) perheeseen.[4] Hän valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1965 ja kauppatieteiden maisteriksi 1969.[2]
Salolainen aloitti uransa Yleisradion tv-uutisten lukijana ja toimittajana 1962–1965. Hän oli Ylen taloudellisten ohjelmien tuottaja 1965–1966, BBC World Servicen suomenkielisen toimituksen toimittaja Lontoossa 1966 ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja 1966–1969.[2]
Salolainen toimi Holkerin hallituksen ministerinä ulkosiainministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987–1991.[1] Hän sai kyseenalaista julkisuutta 1989 olemalla Kiinan ensimmäinen länsimainen valtiovieras Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen. Päätös matkasta tehtiin hallituksessa ja sillä oli tasavallan presidentti Mauno Koiviston hyväksyntä.[5][6]
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerinä Ahon hallituksessa toimien myös pääministerin sijaisena 1991–1995.[1] 1990-luvun alussa hän vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista.[7] Salolainen oli ETA-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990–1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993–1995.[2] Salolainen on kertonut myöhemmin häneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä. Hän on kertonut joutuneensa tuolloin Suojelupoliisin suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.[7]
Eduskuntavaaleissa 2007 Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissä, vaikka oli ehtinyt jo kieltäytyä ehdokkuudesta.[10] Hän palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljänneksi suurimmalla äänimäärällä (8 621 ääntä).[11] Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia ääniharavia.[12]Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 äänellä.[13]
Salolainen on ollut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2007–2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[2]Simon Wiesenthal -keskus vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä, kun Salolainen oli Ylen Aamu-tv:n keskustelussa esittänyt, ettei Yhdysvallat voi ottaa näkyvämpää roolia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisen juutalaisvähemmistön vuoksi. Järjestön mukaan Salolainen toisti ”antisemitististä uutisankkaa juutalaisten salakerhoista”.[14] Salolainen itse piti väitettään puhtaasti ulkopoliittisena analyysinä ja totesi, ettei hänellä ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa.[15] Hän oli eduskunnan ikäpuhemies vuodesta 2015 lähtien ja ilmoitti vaalikauden 2015–2019 jäävän hänen viimeisekseen.[16][17]
Tunnustuksia
Salolainen on ollut pitkään mukana WWF:n toiminnassa. Hän toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972–1989 sekä myöhemmin puheenjohtajana 2006–2009.[18] Salolainen on myös rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.[2] Hän on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua ”ennen kuin biotalous tuhoaa loputkin”.[19]
Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratoriohoitaja Anja Salolainen[21] (o.s. Sonninen), joka sairastui luusyöpään vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.[22] Heille syntyi kaksi lasta.[23] Salolainen on sotilasarvoltaan majuri (2000).[2] Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa ja he kihlautuivat itsenäisyyspäivänä 2018.[24]
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti ja tennis.[25]
↑Nuutinen, Anna: Natsien metsästäjät hermostuivat Pertti Salolaisen puheista Ilta-Sanomat. 1.12.2012. Arkistoitu 18.7.2014. Viitattu 25.6.2014.
↑Pertti Salolainen Kanavassa: Näin minusta tekaistiin natsi Suomen Kuvalehti. 26.4.2013. Viitattu 13.3.2019.
↑Eduskunnan jättävä Pertti Salolainen hymähtää kepulaisten valituksille: ”He eivät tiedä mitään sylkykuppina olemisesta” Ilta-Sanomat. 4.9.2018. Viitattu 8.1.2020.
↑Eduskunnan jättävät konkarit ryöpyttävät politiikan pinnallistumista: ”Politiikkaa hoidetaan solvauksilla”, ”pentujen tarha”, ”väärin ymmärtäminen nyppii” iltalehti.fi. Viitattu 5.9.2018.
↑ abCurriculum perttisalolainen.fi. 2008. Pertti Salolainen. Viitattu 25.6.2014.
↑Maria ohjala: Kokoomuksen Pertti Salolainen: "Vanhat luonnonmetsät suojeltava ennen biotalouden iskua" Maaseudun tulevaisuus. 20.10.2017. Viitattu 21.10.2017.
↑Pertti Salolaiselle Britannian korkea arvonimi Verkkouutiset. Viitattu 12.3.2019.
↑Pertti Salolainen suree vaimonsa kuolemaa Ilta-Sanomat. 18.2.2005. Viitattu 13.3.2019.
↑Nieminen, Arja: Pertti Salolainen puhuu vaimonsa tuskaisesta kuolemasta Iltalehti. 17.3.2012. Viitattu 25.6.2014.
↑Mitä ole oppinut: Pertti Salolainen Apu. 23.5.2014. Viitattu 14.3.2019.
↑Tainola, Rita: Kihlaparina Linnaan! 38 vuotta kansanedustajana toiminut Pertti Salolainen vaihtoi sormuksia rakkaansa kanssa Ilta-Sanomat. 6.12.2018. Viitattu 11.3.2019.
↑Wirtavuori, Sanna: Pitkään leskenä ollut Pertti Salolainen löysi uuden onnen ja kihlautui: ”Suhteen alkuvaiheessa olin vähän mustasukkainen” Anna. 21.2.2019. Viitattu 11.3.2019.
Aiheesta muualla
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Pertti Salolainen.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pertti Salolainen Wikimedia Commonsissa
Pertti Salolainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
↑Merikukka Forsius erosi vihreistä ja liittyi Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmään helmikuussa 2008.
↑ abJari Koskinen valittiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäseneksi syyskuussa 2009, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Kalle Jokinen.
↑ abJukka Mäkelä valittiin Espoon kaupunginjohtajaksi kesäkuussa 2010, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Virén.
1 Veera Ruoho erosi perussuomalaisista ja liittyi kokoomuksen eduskuntaryhmään kesäkuussa 2017. 2 Alexander Stubb siirtyi Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi 2017. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Pia Kauma. 3 Outi Mäkelä siirtyi Nurmijärven kunnanjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mia Laiho. 4 Sanna Lauslahti siirtyi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Raija Vahasalo. 5 Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta huhtikuussa 2018. 6 Kaj Turunen siirtyi kokoomuksen eduskuntaryhmään sinisestä eduskuntaryhmästä huhtikuussa 2018.