Perussuure

Kansain­välisen paino- ja mittatoimiston tuottaman SI-logon jäljennös, joka sisältää seitsemän SI-perusyksikköä ja seitsemän niitä määrittelevää luonnonvakiota.[1]

Kansainvälisen yksikköjärjestelmän seitsemän perussuuretta ovat pituus, massa, aika, sähkövirta, lämpötila, ainemäärä ja valovoima.[2] Yleisesti perussuureet ovat tietyn suurejärjestelmän suureiden osajoukko, jonka avulla voidaan esittää kaikki muut suurejärjestelmän suureet yksinkertaisten laskutoimitusten avulla johdannaissuureina, mutta joita ei itsessään voida esittää toisten perussuureiden avulla. Perussuureet voidaan valita eri tavoin, eli niiden valinta on sopimuskysymys.

Suure ilmoitetaan lukuarvon ja mittayksikön tulona. Kansainväliseen suurejärjestelmään perustuvan SI-yksikköjärjestelmän perusyksiköiksi on valittu perussuureiden mittayksiköt metri, kilogramma, sekunti, ampeeri, kelvin, mooli ja kandela, joiden arvot on 2019 voimaan tulleen määritelmän mukaan sidottu seitsemään eri luonnonvakioon.[2]

Perussuureet

Perussuureiden luettelo on sovittu kansainvälisellä sopimuksilla (11. yleinen paino- ja mittakonferenssi vuonna 1960), ja tieteessä käytetty suurejärjestelmä johdetaan näistä. Sopimuksessa määritellään myös suureen yksiköt ja niiden määritysperusteet. Yksiköiden määritykset ovat vaihdelleet monia kertoja, kun sitä on tarkennettu kasvavien vaatimuksien takia.[3]

Mitattava suure Suureen tunnus Yksikön nimi Yksikön tunnus
pituus [4] l, s, x, r, jne. metri [5] m
massa [4] m kilogramma [5] kg
aika, kesto [4] t sekunti [6] s
sähkövirta [4] I, i ampeeri [6] A
lämpötila [4] T kelvin [7] K
ainemäärä [4] n mooli [8] mol
valovoima [4] Iv kandela [9] cd

Usein saatetaan, etenkin teknisissä teksteissä, käyttää suureen nimen asemasta sen tunnusta synonyyminä. Silloin esimerkiksi p i t u u s = s {\displaystyle pituus=s} ja pituuden yksikköä merkitään [ p i t u u s ] = [ s ] = m e t r i = m . {\displaystyle [pituus]=[s]=metri=m.}

Lähteet

  • Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.): The International System of Units (SI) (pdf) (nro 330) NIST Special Publication. 2008. Washington D.C.: National Institue Of Standards And Technology. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 15.2.2013. (englanniksi)
  • Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.): Guide for the Use of the International System of Units (SI) (pdf) (nro 811) NIST Special Publication. 2008. Washington D.C.: National Institue Of Standards And Technology. Viitattu 19.2.2013. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Promotion of the SI: SI logo BIPM. Arkistoitu 6 October 2021. Viitattu 18 October 2021.
  2. ↑ a b Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units, s. 8. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2. Teoksen lataussivu.
  3. ↑ International Bureau of Weights and Measures: SI
  4. ↑ a b c d e f g Taylor & Thompson: The International System of Units (SI), 2008, s.11
  5. ↑ a b Taylor & Thompson: The International System of Units (SI), 2008, s.18
  6. ↑ a b Taylor & Thompson: The International System of Units (SI), 2008, s.19
  7. ↑ Taylor & Thompson: The International System of Units (SI), 2008, s.20
  8. ↑ Taylor & Thompson: The International System of Units (SI), 2008, s.21
  9. ↑ Taylor & Thompson: The International System of Units (SI), 2008, s.22

Aiheesta muualla

  • Physical Measurement Laboratory: SI base units (englanniksi)
  • Bureau International des Poids et Mesures: SI Base Units (englanniksi)
  • NPL: SI Base Units (englanniksi)
  • Convertworld.com: Yksikönmuunnokset (suomeksi)
  • GEO-lehti: Maailma mikrogramman tarkkuudella (Arkistoitu – Internet Archive)