Punapyy
| Punapyy | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kanalinnut Galliformes |
| Heimo: | Aitokanat Phasianidae |
| Suku: | Punapyyt Alectoris |
| Laji: | rufa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alectoris rufa | |
| Alalajit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Punapyy (Alectoris rufa) on peltopyytä hieman suurempi kanalintu. Sitä tavataan Lounais-Euroopassa ja Englannin eteläosissa, jonne laji on istutettu 1700-luvulla. Punapyy viihtyy viljelysmailla, mutta myös muilla kuivilla avomailla ja kivikoissa. Lajia ei tavata ollenkaan Euroopan ulkopuolella, se on mitä tyypillisin paikkalintu.
Ulkonäkö
Punapyylle on tunnusomaista vaalea leukalappu, jota ympäröi musta reunus. Rinnassa ja kyljissä on mustia poikittaisviiruja. Linnun selkäpuoli on harmaanruskehtava ja jalat sekä nokka punaiset. Vaaran uhatessa punapyy mieluummin pakenee juosten kuin lähtee lentoon. Punapyy on 33–34 cm pitkä ja painaa 500–700 grammaa.
Sukulaiset
Punapyyllä on Euroopassa lähisukulaisia lajeja, joilla kaikilla on pystyviiruinen kylkikuvio. Kivikkopyy asustaa Apenniinien niemimaan vuoristoissa, Alpeilla ja Balkanin niemimaalla. Vuoripyytä tavataan puolestaan Balkanin koillisosissa ja Turkissa. Koska punapyy ja sen lähisukulaiset ovat tyypillisiä paikkalintuja, on luonnollista, että lajeja ei ole tavattu Suomessa.
Lisääntyminen
Naaras munii 10–17 munaa ja hautoo niitä noin 25 vuorokautta. Poikaset oppivat nopeasti ottamaan lentopyrähdyksiä.
Ravinto
Punapyyt syövät siemeniä, silmuja ja maassa eläviä selkärangattomia.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Alectoris rufa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
|
