Teppo Välimäki
Tämä artikkeli käsittelee harmonikkataiteilijaa. Toimittajasta ja jalkapallovalmentajasta kertoo artikkeli Teppo Välimäki (toimittaja).
Teppo Välimäki (s. 8. kesäkuuta 1947 Jalasjärvi) on suomalainen harmonikansoittaja ja mestaripelimanni. Hänen instrumenttejaan ovat niin 1-, 2- kuin monirivisetkin harmonikat.[1]
Tausta
Välimäki syntyi eteläpohjalaiseen pelimanniperheeseen. Jo hänen isoisänsä oli taitava kaksirivisen soittaja.[2] Alkuvaiheessa hän sai opastusta etenkin isänsä Kalervo (Kassu) Välimäen (1908–1979) ohjauksessa[1]. Ensimmäisen 5-rivisen harmonikan Välimäki hankki noin vuonna 1964[2].
Koulutus
Välimäki on saanut vaikutteita muun muassa mestaripelimanni Aapeli Hautaselta[1]. Nuottien lukemisen suhteen hän on itseopiskellut. Opiskelun pohjana ovat olleet etenkin Lasse Pihlajamaan ja Veikko Ahvenaisen harmonikkaoppikirjat, joista myös sormituksen perusteet avartuivat[2].
Ura ja saavutukset
Välimäki voitti 1960- ja 1970-luvuilla neljä valtakunnallista mestaruutta 1- ja 2-rivisten harmonikkojen soitossa[1], muun muassa Suomen pelimannimestaruuden Sata-Häme Soi -festivaaleilla 1973[3]. Kansansoittokilpailujen suosion vähennyttyä 1960-luvun loppupuolella Välimäki alkoi soittaa enenevässä määrin 5-rivistä harmonikkaa. Hän on esiintynyt useaan otteeseen radiossa ja televisiossa, harmonikkakonserteissa, lukemattomista paikallisista tilaisuuksista puhumattakaan[2]. Hän on myös konsertoinut useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa[1]. 1990-luvun puolivälin jälkeen hän on ollut myös kaksirivisharmonikkatrion Tepot jäsen, yhdessä Teppo Ahon ja Teppo Alajuntin kanssa[2].
Välimäki on osallistunut vuodesta 1974 lähtien aktiivisesti asiantuntijana 2-rivisten harmonikkojen kehittämistyöhön[1]. Hänelle myönnettiin mestaripelimannin arvonimi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 1993[2]. Musiikkiuransa ohella Välimäki on toiminut työnjohtajana[1].
Levytyksiä
- Komiasti 2-rivisellä ja komialla Viipurin pelillä (ZRS 002, 1981)
- Tupatanssit (OMK 19, 1988)
- Täysin palkein (OMCD 45, 1993)
- (Tepot-harmonikkatrio) Mestaripelimannit (2004)
Soololevytysten lisäksi Välimäki on esiintynyt myös muilla kokoelmalevyillä.
Kirjat
- Niin pitää pelata jotta tunnelma säilyy (1994)
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö, s. 252–253. Helsinki: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
- ↑ a b c d e f Päivi Utriainen: Kuukauden pelimanni Teppo Välimäki. Pelimanni-lehti, 1999, nro 3. Netti-Pelimanni. Viitattu 13. joulukuuta 2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sata-Häme soi ry: Voittajat kautta aikain satahamesoi.fi. 2006. Viitattu 13. joulukuuta 2007. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Teppo Välimäen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
|
