Tuomas Erfurtilainen

Tuomas Erfurtilainen oli kahden eri koulun Magister Regens (pääopettaja) ja rehtori Erfurtissa 1300-luvun alkupuolella. Hän tuli tunnetuksi skolastista filosofiaa ja myöhäisantiikin kieliopin mallia yhdistävän spekulatiivisen kieliopin teoreetikkona. Hänen elämästään ei tiedetä juuri mitään, koska häntä ei mainita keskiaikaisissa lähteissä. Kaikki tiedot hänestä ovat peräisin hänen omista säilyneistä kirjoituksistaan. Hänen oletetaan syntyneen joko Erfurtissa tai Ockhamissa Englannin Surreyssa; myöhemmät tutkijat ovat yrittäneet päätellä vastausta hänen latinansa virheiden perusteella. Hänen tiedetään opiskelleen Pariisissa, luultavasti yhdessä toisen tunnetun modistin, Siger de Courtrain kanssa.[1]

Tuomaan tunnetuin anti kielitieteelle on hänen Aristoteleen neljään syyhyn perustuva täyden lauseen määritelmänsä. Lause on täysi (täydellinen), jos:[2]

  1. sanat kuuluvat oikeisiin kieliopillisiin luokkiin (materiaalinen ehto)
  2. sanat järjestyvät oikeiksi rakenteiksi (formaalinen ehto)
  3. sanojen suhteet toisiinsa on ilmaistu oikein kieliopillisin tunnuksin, jotka rakenne asettaa ja joita mieli vaatii (aikaansaava ehto)
  4. lause ilmaisee täydellisen ajatuksen (finaalinen ehto)

Ehdoista lähinnä viimeinen on jäänyt elämään pedagogisiin kielioppeihin lauseen yleisenä määritelmänä.

Lähteet

  • Lehmann, Christian 2002: Thomas von Erfurt. Teoksessa: Dietmar von der Pfordten (toim.): Große Denker Erfurts und der Erfurter Universität. Wallstein, Göttingen. 45–73. Saatavilla avoimesti verkosta[vanhentunut linkki] (PDF).lähde tarkemmin?

Viitteet

  1. Lehmann 2002.
  2. Robins, R. H. 1997: A short history of linguistics. 4., täydennetty laitos (1. laitos 1967). Longman, London. 95.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
    • 2
    • 3
    • 4
Kansalliset
  • Chile
  • Espanja
  • Ranska
  • BnF data
  • Katalonia
  • Saksa
  • Italia
  • Israel
  • Belgia
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
  • Alankomaat
  • Puola
  • Vatikaani
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
Muut
  • IdRef