Vanhustenhuolto

Vanhustenhuolto on vanhusten elinolojen turvaamista.^[1] Vaihtoehtoisesti voidaan puhua myös ikäihmisten tai ikääntyneiden ihmisten palveluista, joissa erityisesti sosiaalisen tuen ja terveydenhuollon palvelut korostuvat.

Vanhuspalvelut Suomessa

Suomessa on ollut vahva vanhusten laitoshoidon perinne 1800-luvun köyhäinhoidosta (aiemmin nimeltään vaivaishoito) alkaen. Avohuoltojärjestelmä, kunnallinen kotipalvelu rakennettiin 1960-luvulla. 1980-luvulla rakennettiin paljon palvelutaloja. 2000-luvulla on korostettu kotihoitoa ja omaishoitoa.

Vanhuspalvelut eivät ole liittyneet työpolitiikkaan samalla tavalla kuin lasten päivähoito. Vanhushuollon universalismi, eli yleinen henkilökohtaisesta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta ja asemasta riippumaton saavutettavuus on ollut heikkoa, ja palvelut on jaettu eniten tarvitsevien kesken. Nykyisin kuntalaisella on oikeus palvelutarpeiden arviointiin, mikäli kuntaan ottaa yhteyttä.

Esimerkiksi laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittää, kuinka julkisen sektorin tulee tuottaa vanhusten eli ikääntyneiden ihmisten palveluita.^[2]

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson arvioi vuonna 2019, että Suomessa on kymmeniä ongelmayksiköitä sekä yksityisellä että julkisella puolella.^[3]

Katso myös

• Hyvinvointivaltio
• Vanhainkoti
• Sosiaalipolitiikka

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vanhustenhuolto.

• Sosiaali- ja terveysalan toimipisteitä kartalla, sisältäen palveluasumisen toimipisteitä, Yle.fi, Hoitotutka
• Kotihoidon asiakas oli viikkoja kuolleena kotonaan – Super: "Hyvinvointiyhteiskunnassa ei saisi koskaan tapahtua tällaista, ei ikinä!" Yle, 2018
• Vanhustenhuollon skandaali alkoi jo vuosikymmeniä sitten, sanoo professori Marja Vaarama – Kokeneen asiantuntijan mukaan tutkijoita on painostettu ja heidän neuvonsa sivuutettu HS.fi 3.2.2019 (tilaajille)