Vesihyasinttikasvit

Vesihyasinttikasvit
Herttasoikko (Pontederia cordata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Osaluokka:	Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Ylälahko:	Commelinidae
Lahko:	Commelinales
Heimo:	Vesihyasinttikasvit Pontederiaceae Kunth, nom. cons.
Suvut
Eichhornia Kunth – vesihyasintit Eurystemon Alexander Heteranthera Ruiz & Pav. – karttulehdet Hydrothrix Hook.f. Monochoria C.Presl Pontederia L. – soikot Reussia Endl. Scholleropsis H.Perrier Zosterella Small
Katso myös
Vesihyasinttikasvit Wikispeciesissä   Vesihyasinttikasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Vesihyasinttikasvit (Pontederiaceae) on koppisiemenisten yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo.

Vesihyasinttikasvit ovat vesi- tai suokasveja, tavallisesti monivuotisruohoja, joiden soluissa on oksalaattikiteitä. Lehtiasento on kierteinen tai kierteisesti kaksirivinen eli distikkinen, harvoin kiehkurainen. Lehtilapa on leveä, ja aluksi se ympäröi vanhemman lehden ruotimaisen osan; joskus lapa on tasasoukka. Sivusuonet ovat poikittaisia lavan pituusakseliin nähden, ja tuppi on avonainen tai umpinainen, ja siinä on usein pitkä kieleke. Lehdessä on erityskarvoja. Kukinnossa on kaksi suojuslehteä. Kukat ovat avoinna vain yhden päivän, ja niissä esiintyy yleisesti kolmevartaloisuutta (tristylia), vinovartaloisuutta (enantiostylia) ja vastakohtaisuutta (monosymmetria). Kehälehdet ovat toisinaan kookkaat, vetistyvät ja enimmäkseen siniset tai keltaiset sekä enemmän tai vähemmän yhtyneet. Heteet kiinnittyvät kehälehtiin ja ovat keskenään eripituisia; joskus kukassa on kaksi joutohedettä. Palhot ovat karvaisia, joskus siipipalteisia. Sikiäimessä on tavallisesti mesirauhasia (nektarioita). Hedelmä on kota, harvoin pähkylä. Kromosomiluku n = (7) 8(–13).

Vesihyasinttikasvien levinneisyys on pääasiassa trooppinen ja keskittyy trooppiseen Amerikkaan; Euroopasta ne kokonaan puuttuvat^[1].

• 
  Ankkurivesihyasintti (Eichhornia azurea)
• 
  Heteranthera limosa -karttulehtilaji
• 
  Monochoria vaginalis

Vesihyasinttikasveihin kuuluu yhdeksän sukua ja 33 lajia. Runsaslajisin on karttulehtien (Heteranthera) suku 11 lajillaan. Läheisin sukulainen on kenguruntassukasvien (Haemodoraceae) heimo.

Suvut ovat:^[2][3]

• Eichhornia Kunth – vesihyasintit
• Eurystemon Alexander
• Heteranthera Ruiz & Pav. – karttulehdet
• Hydrothrix Hook.f.
• Monochoria C.Presl
• Pontederia L. – soikot
• Reussia Endl.
• Scholleropsis H.Perrier
• Zosterella Small

Koristekasveina lammissa ja kasvihuonealtaissa viljellään vesihyasinttia (Eichhornia crassipes) ja herttasoikkoa (Pontederia cordata). Monet lajit tuottavat taloudellisia tappioita rikkakasveina tukkiessaan kastelukanavia ja jopa laivaväyliä. Ongelmallisin on em. vesihyasintti, joka on levinnyt hyvin laajalle tropiikissa. Riisipeltojen rikkakasveja ovat Heteranthera limosa ja H. reniformis Yhdysvalloissa, Pontederia rotundifolia (syn. Reussia rotundifolia) ja herttasoikko Etelä-Amerikassa, Eichhornia natans Afrikassa ja Monochoria vaginalis Aasiassa. Monochoria-lajien lehtiä käytetään myös vihanneksina Aasiassa.^[4]

• Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 5. – Otava, Helsinki, 1981. ISBN 951-1-06363-4
• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

• Tuntomerkkejä espanjaksi, kuvia: http://www.thecompositaehut.com/www_tch/webcurso_spv/familias_pv/pontederiaceae.html