Ikaalisten reitin valuma-alue
Ikaalisten reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.5) on Suomen vesistöaluejaotuksessa yksi Kokemäenjoen vesistön (vesistöaluetunnus 35) ensimmäisen jakovaiheen osa-alueista. Se käsittää Kokemäenjoen vesistössä alueen, joka kerää vedet Nokialta, Hämeenkyröstä, Ylöjärveltä, Ikaalisista, Jämijärveltä, Parkanosta, Kihniöstä, Kankaanpäästä, Karviasta ja jopa Virroilta ja laskee ne Nokian Siurossa Siuronkosken kautta Kuloveteen, joka kuuluu Kokemäenjoen alueeseen. Kokemäenjoki laskee Porissa Selkämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 3 165 km² ja järvisyys 8,6 %.[1][2]
Alla olevista järvien, jokien ja valuma-alueiden tiedoista suurin osa on tuotu Suomen ympäristö- ja paikkatietopalvelusta (SYKE) sekä Kansalaisen karttapaikasta.[1]
Jakautuminen osa-alueisiin
Ikaalisten reitin valuma-alue jakautuu yhdeksään toisen jakovaiheen osa-alueeseen. Järvireitin lähivaluma-alueen muodostavat (suluissa vesistöaluetunnus):
- Mahnalanselän alue (35.51)
- Kyrösjärven alue (35.52)
- Parkanonjärven alue (35.53)
Järvireitin muut valuma-alueet laskevat
- Mahnalanselän alueeseen
- Lavajärven valuma-alue (35.59)
- Kyrösjärven alueeseen
- Jämijärven valuma-alue (35.54)
- Kovesjoen valuma-alue (35.55)
- Sipsiönjärven valuma-alue (35.58)
- Parkanonjärven alueeseen:
- Kuivasjärven valuma-alue (35.56)
- Aurejärven valuma-alue (35.57)
Mahnalanselän alue (35.51)
- Pääartikkeli: Mahnalanselän alue
Mahnalanselän alue muodostuu Kirkkojärvi-Mahnalanselän ympärillä olevista lyhyistä laskuojista ja ojien valuma-alueista. Se saa suuren osan vesistään Kyrösjärvestä laskevasta Pappilanjoesta ja kaikki sen vedet laskevat Kuloveteen Siuronkosken kautta. Aivan pienet ojat luetaan kuuluvaksi Mahnalanselän lähialueeseen (35.511), jonka pinta-ala on 221 km² ilman Pappilanjoen ja Lavajärven muodostamia valuma-alueita. Näitä ojia suuremmat joet ja ojat muodostavat omat kolmannen jakovaiheen valuma-alueensa. Sellaisia valuma-alueita on Heinoonjoella (35.512), Myllyojalla (35.513), Prentinjoella (35.514), Turkimusojalla (35.515), Turkilanjärvenojalla (35.516) ja Matalusjoella (35.517). Myös Lavajoen valuma-alue (35.59) laskee tänne, mutta sitä kohdellaan toisen jakovaiheen valuma-alueena.[3]
Kyrösjärven alue (35.52)
- Pääartikkeli: Kyrösjärven alue
Kyrösjärven alueen valuma-alueen pinta-ala on noin 580 km². Se jaetaan Kyrösjärven lähialueeseen ja muutamaan pienen ojan ja lyhyen joen valuma-alueisiin. Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Kyrösjärvi, Röyhiönjärvi, Iso Karppajärvi ja Vähäjärvi. Kyrösjärven pinta-ala on 96 km² ja se on Suomen 48. suurin järvi.[1]
Parkanonjärven alue (35.53)
- Pääartikkeli: Parkanonjärven alue
Parkanonjärven pääjärvi on Parkanonjärvi, joka laskujoki Vääräjoki laskee Kyrösjärveen. Parkanonjärvi, Riuttasjärvi ja Linnanjärvi muodostavat järviketjun, joka toimii valuma-alueen "runkona" ja jonka läpi vedet virtaavat. Linnanjärveen laskee oikealta Kuivasjärven valuma-alueen (35.56) vedet ja laskujoen alajuoksulla siihen yhtyy Aurejärven valuma-alueen (35.57) laskujoki Poltinjoki. Muita valuma-alueen suuria järviä ovat Vuorijärvi, Kankarinjärvi ja Nerkoonjärvi.[1]
Jämijärven valuma-alue (35.54)
- Pääartikkeli: Jämijärven valuma-alue
Jämijärven valuma-alueen pääjärvi on Jämijärvi ja sen laskujoki on Jyllinjoki, joka laskee Kyrösjärveen. Jyllinjoessa on kaksi suvannon kaltaista lampea Yläinenlammi ja Alainenlammi. Jokilaaksossa on niiden lisäksi vain yksi muu järvi Salavanjärvi. Jämijärven lähialueella sijaitsee kaksi suurempaa järveä ja useita lampia. Mertiöjärvi ja Ainajärvi laskevat suoraan Jämijärveen. Mainitut lammet ovat Tervalampi, Loukkulampi, Alinen Teerlammi ja Ylinen Teerlammi. Jämijärveen laskee kaksi jokea. Palojoki on pitkä ja kapea joki, jonka valuma-alueella sijaitsee vain kaksi järveä: Palolammi ja Tyykköönjärvi. Naurisjoki, jolla on myös nimet Jämijoki ja Kivijoki, on myös pitkä joki. Sen valuma-alueella sijaitsee Valkiajärvi, Korvajärvi, Röömi ja Iso Kivijärvi.[1]
Kovesjoen valuma-alue (35.55)
- Pääartikkeli: Kovesjoen valuma-alue
Kovesjoen valuma-alueen pääjärvi on sen pääuoman Kovesjoen latvajärvi Kovesjärvi. Myös Kovesjoen sivuhaaroilla on latvajärviä eikä mikään järvi kokoa valuma-alueen vesiä yhteen. Kovesjoen varsi jaetaan kolmeen alueeseen, joista kaksi alinta ovat järvettömiä. Ne ovat Kovesjoen alaosan alue (35.551) ja Kovesjoen keskiosan alue (35.552). Kovesjoen yläosan alueella (35.553) sen sijaan on neljä järveä. Yläosa laskee Kotojärveen ja se alkaa Pirttijärvestä. Matkalla siihen yhtyvät Paattanlammin ja Heinilammen laskuojat. Ylempänä valuma-alueeseen yhtyy vielä Kovesjärven valuma-alueen (35.554) pääuoma Kovesjoki, joka on Kovesjärven laskuoja. Ahvenlampi laskee Kovesjärveen.
Samminluoman valuma-alueen (35.557) pääuoma on pieni Samminluoma, joka on Häädetjärven laskuoja ja joka yhtyy Kovesjokeen Kotojärven alapuolella. Sen valuma-alueella sijaitsevat myös Keidaslammi ja Vehkuri. Hieman alemmaksi yhtyy Kovesjokeen Laholuoman valuma-alueen (35.556) laskuoja Raivaluoma. Ylempänä sen nimi on Laholuoma. Sen valuma-alueella sijaitsevat Alinen Kirjasjärvi, Ylinen Kirjasjärvi ja Rapalampi, jotka muodostavat ketjun. Pieniä suoalueella sijaitsevia lampia ovat Kartiska, Keidaslampi, Ojalammi, Joutsenlammi ja Koivulammi. Toisista erillään sijaitsee pieni Raivalammi.
Kuusijoen valuma-alueen (35.555) pääuoma on Kuusijärvestä alkana Kuusijoki, joka on valuma-alueen suurin sivuhaara. Siihen yhtyy matkan varrella Metsäjärven laskuoja ja alempana Ahvenlammen ja Vehkurin omat laskuojat.
Kuivasjärven valuma-alue (35.56)
- Pääartikkeli: Kuivasjärven valuma-alue
Kuivasjärven valuma-alueen pääjärvi on Kuivasjärvi, johon muut valuma-alueen suuremmat ojat laskevat. Järvi laskee vajaa 5 kilometriä pitkän Kuivasjoen kautta Linnanjärveen, joka on Parkanonjärven aluetta. Joessa on suvantoina Niemenlampi ja Ruonanlampi. Kuivasjärven lähialueeseen kuuluvat vielä Kivilampi, Lokalampi ja Kakkurinlampi.
Valuma-alueeseen kuuluu kaksi pientä valuma-aluetta. Kuvasjärven pohjoispäähän laskee Luoma, joka on Vääräjoen valuma-alueen laskuoja. Tähän valuma-alueeseen kuuluvat Liesilampi ja pieni Nokilammi. Muuta lammet, kuten Hangaslampi, Matkuslampi ja pieni Tervajärvi, ovat kuivatettuja järviä. Etelästä laskee Kuivasjärveen Nivusjärven valuma-alueen laskuoja. Sen valuma-alueella sijaitsevat Nivusjärvi ja Hautalampi.
Vatajanjoki on suurin Kuivajärveen laskeva joki, joka saa alkunsa Vatajanjärvestä. Siihen laskevat suoraan Ahvenlampi, Ylinenjärvi ja Pitkäjärvi, johon laskevat pienemmät lammet Tervajärvi, Lehtolampi ja Löyttylampi. Ylinenjärveen laskee Kärppäluoma, johon yhtyy myös Venesjoen uoma. Kärppäluoma virtaa lännestä tuoden mukanaan turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Esimerkiksi Lamminpohjalampi ja Sompalampi laskevat tällaista ojaa myöten. Kärppäluoman pääjärvi on Kärppäjärvi. Kärppäluomaan laskevat lännestä pieniä ojiaan myöten pienet lammet kuten Kangas-Lyly, Neva-Lyly, Alkkianlampi, Iso-Koura, Keski-Koura ja Pikku-Koura.
Venesjoki on Ison Venesjärven ja Vähä Venesjärven laskujoki. Iso Venesjärveen laskee suoraan Iso-Valkiainen ja Hakoluomaa myöten Hakojärvi. Venesjoen yläosaan laskevat Vähä-Valkiaisen lyhyt laskuoja, Vähä Pelijärvi ja Iso Pelijärven laskuoja. Iso Pelijärveen laskee Iso Kivijärvi.
Aurejärven valuma-alue (35.57)
- Pääartikkeli: Aurejärven valuma-alue
Vaikka valuma-alueen suurin järvi onkin Aurejärvi, voidaan toisesta syystä pitää jotakin muuta järveä valuma-alueen pääjärvenä. Tämä siksi, että tällaisen järveen kertyy muita valuma-alueen jokien sivuhaarojen vesiä. Jos valuma-alueen vesistöjä kuvataan lähtien liikkeelle sen alajuoksulta, voidaan muodostaa siita puumaisesti haarautuva mielikuva. Poltinjoki yhtyy Parkanonjärvestä laskevaan Vääräjokeen hieman ennen sen laskemista Kyrösjärveen. Poltinjoki on Leppäsjärven laskujoki. Poltinjoen suvantomaisia laajentumia ovat Teurulampi, Lierulampi ja Poltinkosken suvanto. Leppäsjärveen laskevat toistakymmentä pienempää järveä.
Suurin joki tuo Ruojärven vedet Leppäsjärveen. Ruojärveen laskee Sammatinjoen valuma-alueen vedet. Valuma-alueella sijaitsevat Lehtijärvi, Ylisenlampi, Marjolampi ja Jaakkolanjärvi, jotka ketjuttavat Sammatinjokea. Jokeen yhtyy metsästä pieni Korpilampi. Joen latvoilla sijaitsee vielä lähes kymmenen pienempää järveä.
Ruojärveen laskee myös suurempi Melajoki, jonka yläjuoksulla on ennen Vahojärveä järviketju. Alajuoksulla ovat nimittäin Vähäjärvi, Hankalampi ja Hankajärvi. Hankalampeen laskevat Kaakkurilammen ja Haverinlammen laskuojat. Vanhojärvi kokoaa pienein järvien laskuojia, joita on lähes 20. Pohjoisesta laskee Liesiojan kautta Liesijärvi ja Haukilampi.
Aurejoki virtaa pohjoisesta ja on Aurejärven laskujoki. Joessa olevat suvantomaiset lammet ovat pohjoisesta luetteloiden Käärmelammi, Saunalammi, Kukkaroinen, Petäjäjärvi ja Onkilampi. Tälle välille yhtyvät myös Vääräjärven, Läiskiöslammen, Vähä Ojajärven, Ojajärven, Vähä Petäjäjärven laskuojat.
Aurejärven alueeseen laskevat muutamat pienet järvet ja neljän pienen valuma-alueen järvet. Jänisojan valuma-alueella on vain kolme järveä, mutta Iso-Tervajärven alueella on seitsemän, joista kaksi suurinta ovat Talasjärvi ja Iso Tervajärvi. Pitkäjärven valuma-alueella sijaitsee kuusi järveä, joista suurimmat ovat Pitkäjärvi ja Valkeajärvi. Suurimmalla Vähä Mustajärven valuma-alueella sijaitsee 25 järveä. Useimmat ovat pieniä, mutta isoimmat ovat Iso Mustajärvi, Poikelisjärvi, Heinuu, Kivijärvi ja Vähä Mustajärvi.
Sipsiönjärven valuma-alue (35.58)
- Pääartikkeli: Sipsiönjärven valuma-alue
Valuma-alueen reitti syntyy niiden järvien ja jokien muodostamasta ketjusta, jotka tuovat valuma-alueen vedet Kyrösjärveen. Sipsiönjärven-Vahojärven alueelle syntyvän reitin muodostavat Vuorijärvi, Vuorikoski, Vesajärvi, Kaukajärvi, Hihkiönjoki, Vahojärvi, Vahonjoki, Sipsiöjärvi ja Ohistonlampi. Viimeinen lampi laskee vielä Myllylammen läpi Kyrösjärveen. Pääreittiin yhtyvät myös muiden valuma-alueiden laskuojat. Sipsiöjärveen laskee Pääjoki, joka on Pääjärven ja sen mukaan nimetyn Pääjärven valuma-alueen laskujoki. Etelästä laskee Ohistonlampeen Särkijärvi, joka on valuma-alueellaan huomattavan kokoinen järvi. Vahojärven pohjoispäähän laskee Sisättöjoki, joka on Juurijärven-Hulppojärven valuma-alueen laskujoki. Tällä valuma-alueella sijaitsevat muun muassa Hulppojärvi, Vähävesi ja Juurijärvi. Etelästä Vahojärveen laskee Noljasjärvi. Vuorijärven kautta laskevat Aivusjärvi sekä Liesijoen alueen että Liesijärven valuma-alueen vesistöt. Latvavedet sijaitsevat Seitsemisen kansallaispuistossa tai sen pohjoispuolella. Huomattavimmat järvet täällä ovat Iso Seitsemisjärvellä ja Liesijärvi.
Lavajärven valuma-alue (35.59)
- Pääartikkeli: Lavajärven valuma-alue
Valuma-alueen pääjärvi on Lavajärvi ja sen laskujoki Lavajoki, jolla on ennen Sarkkilanjärveä nimenä myös Rokkakoskenjoki, virtaa Sarkkilanjärven jälkeen Muotialanjoen nimisenä Miharinlammiin. Miharinlammi oli alkujaan Kirkkojärven lahti, mutta valtatie 3 katkaisi sen ja se muodostaa nykyään pienen lammen. Valuma-alueella on yli 50 järveä ja sen pinta-ala on 220 km².
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 64–66. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Kirkkojärvi-Mahnalanselkä, Nokia ja Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
Aiheesta muualla
- Metsähonkala, Seppo: Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue (Arkistoitu – Internet Archive) - Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2006 – 2010, Hämeenkyrö, 2006
Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kyrönjoen vesistö (42) • Karvianjoen vesistö (36) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven-Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) | ||||||||||||||||||
| Mahnalanselän alue (35.51) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kyrösjärven alue (35.52) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Parkanonjärven alue (35.53) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Jämijärven valuma-alue (35.54) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kovesjoen valuma-alue (35.55) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuivasjärven valuma-alue (35.56) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Aurejärven valuma-alue (35.57) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lavajärven valuma-alue (35.59) | noin 50 kohdetta
|
