Työläjärvi
| Työläjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | 61°44′02″N, 23°24′05″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Lavajärven valuma-alue (35.59) |
| Laskujoki | oja Karhejärveen [1] |
| Järvinumero | 35.593.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 109,9 m [1] |
| Rantaviiva | 2,513 km [2] |
| Pinta-ala | 0,15619 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00051 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 9,5 m [3] |
| Valuma-alue | 3,7 km² [3] |
 Työläjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Työläjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen. Työläjärvi on osa Karhejärven aluetta.[2][1]
Maantieto
Järvi on kilometrin pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 16 hehtaaria. Järveen laskee pelto-oja etelästä ja kaksi tulo-ojaa Kyntöjärvestä ja Haapalammista. Järven laskuoja lähtee sen itäpäästä ja virtaa 650 metriä rautatien ali Karhejärveen Aronlahden kupeeseen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 201 vuorokautta. Rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä ja sinne on rakennettu toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa. Etelän puolella on maatila, jonka peltoja on etelärannassa ja itärannassa. Niille pääsee yhdystieltä 2771. Tampere-Seinäjoki-junarata ohittaa järven itäpuolelta 300 metrin etäisyydeltä.[1][3]
Historiaa
Järvi näkyy vuoden 1799 isojakokartassa nimellä "Työlöjärvi".[4] Vielä vuoden 1963 peruskartassa järven nimi kirjoitettiin "Työlöjärvi", mutta seuraavassa kartassa jo "Työläjärvi".[5][6]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2004. Vuonna 2004 vesi oli lievästi ruskeaa ja sisälsi melko runsaasti humusta. Kummatkin määrät olivat lisääntyneet edelliseen mittausajankohtaan verrattuna. Vuonna 2004 oli happamuuden taso normaali ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan hyvä. Veden ravinnetasot olivat reheville järville ominaiset, mutta levien esiintymisen perusteella sitä voitaisiin pitää ylireheväksi. Syyksi ravinnetasojen kasvuu epäiltiin runsaita sateita, jotka huuhtoivat ravinteita järveen. Happitilanne oli molemmilla kerroilla tyydyttävällä tasolla. Vuonna 2004 koko järven alusvesi oli muodostunut hapettomaksi, kun veteen oli syntynyt lämpötilakerrostumat. Työläjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d e Työläjärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Työläjärvi, tarkistettu 15.11.2007, viitattu 20.10.2015
- ↑ Arkistolaitos: Viljakkala – Isojaon kartat ja asiakirjat, vuosilta 1765–1834 (A117:12/11–38), kartta nro 6 (vuodelta 1799)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2124 02 Viljakkala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1963. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 21.10.2015)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2124 02 Viljakkala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1982. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 21.10.2015)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kyrönjoen vesistö (42) • Karvianjoen vesistö (36) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven-Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) | ||||||||||||||||||
| Mahnalanselän alue (35.51) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kyrösjärven alue (35.52) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Parkanonjärven alue (35.53) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Jämijärven valuma-alue (35.54) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kovesjoen valuma-alue (35.55) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuivasjärven valuma-alue (35.56) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Aurejärven valuma-alue (35.57) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lavajärven valuma-alue (35.59) | noin 50 kohdetta
|
