Kirkas-Soljanen
| Kirkas-Soljanen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | 61°54′16″N, 23°28′41″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) |
| Laskujoki | oja Musta-Soljaseen [1] |
| Järvinumero | 35.582.1.022 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 162,7 m [1] |
| Rantaviiva | 1,266 km [2] |
| Pinta-ala | 0,07475 km² [2] |
| Suurin syvyys | 12,4 m [3] |
| Valuma-alue | 0,2 km² [3] |
 Kirkas-Soljanen | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Kirkas-Soljanen [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Kirkas-Soljanen on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.[2][1][4]
Maantietoa
Lammen pituus on 400 metriä, leveys 350 metriä ja sen pinta-ala on 7,5 hehtaaria. Se sijaitsee Soljastensuon pohjoispäässä kansallispuiston eteläosissa. Järvellä on vain yksi 100 metrinen oja, joka on samalla sen laskuoja Musta-Soljaseen. Vierekkäisillä järvillä on samat vedenpinnan korkeudet. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 1 656 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Rannat ovat pääaisassa suomaata, mutta pohjoisosissa rantaan tulee kangasmetsä. Lampi on autio, vaikka luoteisrannassa on rakennuksia. Ne kuuluvat kansallispuistolle ja niille johtaa pohjoisrantaa seuraava polku. Järven ohittaa 50 metrin päästä Alaiselta Särkilammelta alkava tie, josta tulee autiotuvalle tie.[2][1]
Vedenlaatu
Veden laatua on tutkittu vuosien 1980–2001 aikana. Niiden mukaan järvi on vähäravinteinen eli karu, mutta sen vesi on väritön ja kirkas. Veden happamuustaso on alhainen ja vesi on aina hapanta. Tämä sopii yhteen sen kanssa, että vettä ei tule laskuojien myötä järveen, vaan kaikki vesi sadevesi suotuu suoturpeen läpi. Ylimääräinen vesi juoksee laskuojaa myöten Musta-Soljaseen. Koska järven valuma-alue on niin pieni ja se on verrattain syvä, vaihtuu vesi erittäin hitaasti. Kesällä ja talvella järven vesi lämpötilakerrostuu selvästi. Alusvedestä alkaa kerrostumiskauden lopussa happi loppua. Päällysvedessä happiongelmia ei esiinny. Järvi toimi aiemmin Metsähallituksen virkistyskalastusalueena, mutta se loppui Naturan myötä. Järven virkistyskäyttökelpoisuus on veden laadun ja ulkoistenkin ominaisuuksien mukaan hyvä.[3]
Seitsemisen kansallispuisto
Luoteisrannassa sijaitsee autiotupa, jonka voi vuokrata ja jonka viereen pääsee kesällä autolla. Samassa yhteydessä on keittokatos. Telttailualue sijaitsee 150 itäänpäin omalla nuotiopaikalla. Molemmissa paikoissa on käymälät. Järven lounaisrantaan lintutornille tulee Saari-Soljaselta kaksikilometrinen luontopolku, jonka päässä on toinen lintutorni.[4][5]
Järven eteläranta kuuluu liikkumisrajoituksen piiriin. Alueella ei saa liikkua 1.4–15.7 välisenä aikana.[6]
Lähteet
- ↑ a b c d e Kirkas-Soljanen, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Kirkas-Soljanen 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 1.9.2016.
- ↑ a b Luontoon.fi: Seitsemisen kansallispuisto, viitattu 31.8.2016
- ↑ Luontoon.fi: Soljasen alueen kartta, viitattu 31.8.2016
- ↑ Luontoon.fi: Retkeilykartta, viitattu 31.8.2016
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kyrönjoen vesistö (42) • Karvianjoen vesistö (36) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven-Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) | ||||||||||||||||||
| Mahnalanselän alue (35.51) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kyrösjärven alue (35.52) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Parkanonjärven alue (35.53) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Jämijärven valuma-alue (35.54) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kovesjoen valuma-alue (35.55) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuivasjärven valuma-alue (35.56) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Aurejärven valuma-alue (35.57) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lavajärven valuma-alue (35.59) | noin 50 kohdetta
|
